Teksti: Aurora Lemma
Huhtikuu 26, 2017

”Naismerirosvoja on historiassa vähän osin siitä syystä että heidän piti aikanaan esittää miehiä eikä heitä siksi tunneta,” nuorille aikuisille suunnatun Storm sisters -merirosvokirjasarjan luoja, helsinkiläinen Mintie Das, 41, kertoo punavuorelaisessa pubissa.

”Olen aina ollut kiinnostunut naisten kunnianhimosta. Naisia on demonisoitu kautta historian jos he ovat olleet päättäväisiä – ja hyvänen aika jos he ovat sattuneet olemaan fiksuja! Naiset kuten Katariina De’ Medici, Anna Boleyn ja Katariina II Suuri on kaikki leimattu myrkyttäjiksi, noidiksi ja pettäjiksi. Ja yhä edelleen naisten täytyy pyydellä anteeksi itseään. Katsotaan vaikka mitä tapahtui USA:n viimeisissä presidentinvaaleissa.”

Das tietää paljon historiasta ja etenkin naisista historiassa ja hän on halunnut jakaa tietämyksen Storm Sisters -sarjassa. Das kirjoittaa englanniksi Suomessa, ja viisiosaiseksi kaavaillun kirjasarjan kaksi ensimmäistä osaa, Kuohuva maailma ja Hyiset mainingit, ovat jo ilmestyneet käännettynä. Kolmas osa, Ocean of Secrets, ilmestyy pian alkukielellä. Kirjojen antavia teemoja ovat sisaruus, rohkeus ja naiset jotka tekevät mitä haluavat. Tarkemmin on kyse Raquelista, Charliesta, Sadiesta, Liusta ja Ingelasta, 11–17-vuotiaista tyttömerirosvoista 1780-luvulla. Tytöt ovat seilanneet meriä viisistään Tuomion päivän iskun jälkeen, jolloin naamioidut hahmot murhasivat heidän vanhempansa ja näiden miehistön. Heitä ajaa eteenpäin tahto selvittää kuka oli Tuomion päivän iskun takana. Etsintä vie heidät Intian valtamereltä Pohjanmerelle saakka, ja matkalle mahtuu mukaan kasvua, ystävyyttä ja riitoja sekä rakkautta ja pettymyksiä.

Kirjoissa on kaikkitietävä kertoja, mutta tarina keskittyy naisten perspektiiviin ja kokemuksiin tilanteista. Das valitsi näkökulman tietoisesti.

”Kuten sanottu, historiaa ei kirjoiteta katsomalla mitä tytöt ajattelevat. Meillä on korkeintaan Jane Austen, eli yleensä etuoikeutettu valkoinen nainen. Ei välttämättä ole kyse siitä, että miehet olisivat vaatineet meitä näkemään asiat heidän kauttaan, mutta historiallisesti se on se ääni, jonka olemme kuulleet.”

Storm sistersin päähenkilöillä on keskenään eriävät etniset taustat. Kahdessa ensimmäisessä osassa asia ei ole isossa roolissa, mutta pian ilmestyvä kolmas osa sijoittuu Yhdysvaltojen orjuuden aikaan ja sukeltaa syvälle rotuerottelun raakuuteen. Tyttöjen fyysiset luonteenpiirteet ovat fiktiivisiä, mutta nimet on otettu oikeilta historiallisilta naismerirosvoilta.

”Liu oli itse asiassa kiinalainen nainen, joka oli 800-miehisen merirosvolaivan kapteeni. Historiallisissa spekulaatioissa sanotaan että hän mahdollisesti peri laivan mieheltään. Kun luin tämän mietin että ’niin, tai ehkä hän vaan oli tarpeeksi hyvä hankkimaan sen itse?’” Das nauraa.

Osallistu arvontaan!

Kahdella lukijallamme on mahdollisuus voittaa kahden Storm sisters -kirjan paketti. 

Katso ohjeet jutun lopusta.

Historiallisten paralellien lisäksi kirjoista tekevät samastuttavia hahmot, jotka ajasta ja paikasta huolimatta käyvät läpi samoja kasvukipuja kuin suomalainen tyttö tänä päivänä. Das valitsi historiallisen miljöön näyttääkseen, että monet kokemukset ovat yhä meille samoja.

Kirjan merirosvotyttöjen seikkailut ovat saaneet vaikutteita Dasin omasta elämästä.  Tyttöjen halu tietää mitä heidän vanhemmilleen tapahtui kumpuaa Dasin omista kokemuksista, sillä hänkin menetti äitinsä nuorena. Dasin omat ajatukset siitä mitä hän olisi valmis tekemään nähdäkseen äitinsä edes kerran inspiroivat kirjassa toistuvan lauseen ”mitä vain ja kaikki”. Muutama viikko sen jälkeen kun Dasin äiti menehtyi auto-onnettomuudessa, hän muutti isänsä ja veljensä kanssa Intiasta Yhdysvaltoihin.

Amerikassa, jossa Das kasvoi, ihmiset olivat joko mustia tai valkoisia, ja näiden väliin ei jäänyt paljoa tilaa. Ensimmäinen kysymys, joka häneltä aina kysyttiin, oli ’mistä olet kotoisin?’.

”Tähän päivään asti vannon, että tuo kysymys polttaa sisuksiani. Miksi sitä pitää kysyä nelivuotiaalta? Miksi hänet pitää eristää, sanoa että hän on erilainen? Vannon että se kysymys kysytään minulta vielä, kun minua ollaan laskemassa hautaan.”

Dasin isä oli töissä YK:lla ja perhe matkusti muuton jälkeenkin paljon. Intiasta lähtemisen ja useiden muuttojen seassa isä halusi kasvattaa lapsistaan maailmankansalaisia. Tämä ei tarkoittanut pelkästään välitilassa elämistä vaan myös avoimuutta kokemuksille, erilaisuudelle ja seikkailuille. Isän työt toivat Dasin 14-vuotiaana vuodeksi Suomeen ja lopulta hän päätyi itsekin töihin YK:lle ja alkoi matkustella ympäriinsä. Hän palasi tänne ja jäi pysyvästi asumaan noin seitsemän vuotta sitten.

”Käytin niin paljon aikaa parikymppisistäni siihen, että tuomitsin itseni. Ja kolmikymppisistäni itselleni anteeksiantamiseen.”

”Aina kun näin lentokentän lähtötaululla Helsingin tunsin kaipausta. Suomi on unelmieni maa, nuorena olin onnellisin ja aidoin juuri täällä. Kesti kuitenkin vuosia ennen kuin sain kuunneltua sitä pientä ääntä sisälläni ja luotua itselleni mahdollisuuden tehdä mitä halusin tehdä, eli muuttaa tänne.”

Ennen Storm sisters -kirjoja Das kirjoitti fiktiivisen, mutta omiin kokemuksiinsa pohjaavan, kirjan nimeltä Brown girl, jota ei ole vielä julkaistu. Storm sistersin menestyksen myötä myös Brown girl on saanut oman kirja-agentin, joka yrittää tällä hetkellä myydä sitä kustantajille. Das uskoo, ettei olisi koskaan saanut julkaisusopimusta, jos ei olisi muuttanut takaisin Suomeen.

”Tässä paikassa on minulle sellaista turvan ja rauhan tunnetta, jota tarvitsen voidakseni kirjoittaa.”

Kyse on myös iloisesta sattumien summasta. Das päätyi Suomessa töihin konsultiksi pelifirma Rovioon. Hän sai kuulla, että firmalla on oma kustannusyhtiö.

”Erään kokouksen jälkeen marssin heidän puheilleen ja sanoin ’Ai te myös kustannatte kirjoja? Hieno juttu, koska olen ihan sairaan hyvä kirjailija!’”

Kävi ilmi että heillä oli ollut aikeissa tuottaa merirosvoaiheinen nuorten aikuisten kirja. Das ja kustannustoimittaja istuivat alas ja alkoivat luoda tarinamaailmaa. Silloin oli peiliin katsomisen paikka.

”Keskityin aluksi liikaa siihen miltä tytöt näyttävät. Ehkä koska tulen Jenkeistä ja PR-alalta, olen tottunut siihen. Kustannustoimittaja huomautti minulle siitä ja säikähdin, koska en ollut edes huomannut asiaa. Muutin tekstejä, enkä kuvaillut enää tyttöjen ulkonäköä. Valitsimme jopa kansikuvat joissa naamoja ei näy. Etenkin ulkonäössä koen, että naisina katsomme itseämme paljon miesten silmien läpi.”

Tärkeimmäksi tavoitteeksi kirjoittamiselle tuli luoda moniulotteisia hahmoja, ei vain ”Spice Girlsejä merellä”.

”Milloin oikeassa elämässä on muka yksi tyttö on pelkästään se nätti tyttö, yksi se fiksu tyttö ja yksi se hauska tyttö?”

Dasin mielestä jokaisen pitää saada olla välillä myös huono. Nuorten tyttöjen pitäisi hänen mielestään saada tutustua kaikkiin osiin itsessään, niin ihaniin kuin kamaliin. Hän muistelee kirjoittaneensa esimerkiksi yhden kohtauksen, jossa Charlie ’viiltää ja viiltää ja viiltää ja viiltää’ miekallaan. Kustannustoimittaja halusi leikata sen pois, jotta Charlie pysyisi pidettävänä hahmona. Das vastasi, että hänelle pidettävyyttä tärkeämpää on samastuttavuus.

”Käytin niin paljon aikaa parikymppisistäni siihen, että tuomitsin itseni. Ja kolmikymppisistäni itselleni anteeksiantamiseen. Olisi ihanaa pelastaa nuoret tytöt tältä, koska me olemme kaikki joskus kauheita.”

Dasin tekemien kerronnallisten valintojen vuoksi tarina on fantasia-genreen sijoittuvasta miljööstään huolimatta aidontuntuinen ja tuttu. Siskous on kerrottu uskottavasti.

”Sillä tavalla lähestyn naisia omassa elämässänikin. En katso heitä kilpailuna ja pysyn kaukana naisista jotka ajattelevat niin. Sanon aina, että rakastan miehiä, mutta tarvitsen siskojani.”

Ruskeat Tytöt arpoo kaksi pakettia Mintie Dasin Storm sisters -kirjoja Kuohuva maailma ja Hyiset mainingit. Toimi näin: Mene Ruskeiden Tyttöjen instagramiin , seuraa meitä ja tykkää juttua koskevasta kuvasta. Arvonta on voimassa 1.5.2017 saakka.

Arvonta on päättynyt.