Podcast: Afrosuomen historiaa etsimässä
Sarja kartoittaa Suomen historiaa mustien suomalaisten näkökulmasta, tuoden esiin sekä kronologisen historian että erilaisia teemoja aiheen ympäriltä.
Teksti: Toimitus
Kesäkuu 16, 2017
Afrosuomen historiaa etsimässä on viisiosainen podcast-sarja jota ovat toimittaneet Maija Baijukya, Zipora Ogola, Wisam Elfadl, Efe Ogbeide, Aurora Lemma ja Monica Gathuo. Sarja kartoittaa Suomen historiaa mustien suomalaisten näkökulmasta, tuoden esiin sekä kronologisen historian että erilaisia teemoja aiheen ympäriltä.
Afrosuomen historiaa etsimässä on Ruskeiden Tyttöjen ensimmäinen podcast-sarja, ja osa sekä Koneen säätiön rahoittamaa ruskeattytot.fi-verkkomedian tiede-, taide- ja kulttuurisisältöjen kehittämis- ja pilotointihanketta että Radio Helsingin kanssa aloitettua sisältöyhteistyötä. Kaikki podcastimme löytyvät Ruskeiden Tyttöjen Soundcloudista.
Jakso 1: Keitä olemme ja onko meillä historiaa?
Jaksossa piirretään viitekehys keskustelulle: siinä etsitään sanoja, joilla ylipäätään voisi puhua mustista suomalaisista ja heidän historiastaan. Ohjelmassa käsitellään muun muassa sanan “afro” etymologia, Afrikan historiaa sekä itse maanosassa että Euroopassa ja Suomessa. Haastateltavana on Tampereen yliopiston sosiaaliantropologian dosentti Anna Rastas.
Jakso 2: Pimeyden sydämessä
Jaksossa keskitytään pitkään ja synkkään ajanjaksoon, joka tunnetaan nimellä kolonialismi. Mikä oli Suomen rooli siirtomaapolitiikassa ja kolonialismissa? Jaksossa etsitään vastausta tähän ja muihin kipeisiin kysymyksiin: Ketkä olivat ensimmäiset suomalaiset Afrikassa? Entä ensimmäiset afrikkalaiset Suomessa? Miten Suur-Ruotsi oli aikanaan Saksaa ja Italiaa edellä siirtomaiden saannissa? Miksi juuri suomalaisia laivamiehiä värvättiin Kongoon? Mikä on Fort Christina Delawaressa, entäpä Ruotsin kultarannikko Guineanlahdella? Ketkä olivat venäläisen mustan runoilija Alexanderin Pushkinin esivanhemmat? Entä Rosa Emilia Clay? Jakson lopussa räntätään, eli kerrotaan miltä tämän päivän mustasta eurooppalaisesta ihmisestä tuntuu tutkia omaa historiaansa ja löytää silkkaa kauhua ja tuhoa.
Jakso 3: Aina läsnä
Jakson aiheena on perhe. Pohdimme mikä oikeastaan on afrosuomalainen perhe ja millainen on yksikön historia ja nykyhetki. Mitä tilastot kertovat afrosuomalaisista perheistä? Millaisia erilaisia perhemuotoja Afrikassa on ollut kautta sen historian? Miten siirtomaahistoria ja afrikkalainen diaspora näkyy suomalaisten perheiden tavallisessa arjessa?
Kun afrosuomalaisista perheistä puhutaan mediassa, tarinoihin liittyy yleensä tragediaa ja väkivaltaa. Toisaalta joskus voi nähdä myös monikulttuurisuuden juhlaa. Tässä jaksossa keskitytään pieneen ja tavalliseen, tylsään mutta merkitykselliseen. Omista perheistään meille kertoo Lloyd Polack, Anaïs Obringer ja Roland Rasanen.
Jakso 4: Amerikan serkut
Jakson aiheena on amerikkalaisen mustan kulttuurin vaikutus afrosuomalaisuuteen. Pohdimme miksi juuri afrikkalaisamerikkalainen kulttuuri kolahtaa meihin afrosuomalaisiin ja miten afrikkalaisamerikkalaisuus Suomessa näkyy.
Kun puhumme afrikkalaisamerikkalaisesta kulttuurista, tulevat mieleemme yleensä orjuus, kansalaisoikeustaistelu sekä stereotypiat hauskoista ja urheilullisista ihmisistä, jotka käyttävät roikkuvia housuja ja kuuntelevat hiphopia. Identifioituminen näihin tarinoihin ja mielikuviin on tuttu kokemus monille afrosuomalaisille. Mukana keskustelemassa mustan Amerikan historiasta, nykypäivästä, musiikista, urheilusta ja koomikasta ovat Michiganin yliopiston historian ja afrikkalaisamerikkalaisen tutkimuksen professori Marcia Chatelain, mustan suomalaisen musiikin uranuurtajat rap-artisti Shaka Kampara sekä rap-artisti ja freelance-taiteilija Deogracias Masomi, muotisuunnittelija Ervin Lervern Latimer, aktivisti ja terapeutti Michaela Moua, somepersoona Dosdela ja hiusalan ammattilainen Jessica Eboreime.
Jakso 5: Katse tulevaisuuteen
Jakson aiheena on afrofuturismi filosofiana ja estetiikkana, sekä afrosuomalaisten tulevaisuus. Tarkastelemme afrofuturismin taustoja ja teoriaa ja pohdimme miten afrofuturismi näkyy Suomessa. Lopuksi keskustelemme afrosuomalaisten tulevaisuudesta ja siitä mitä se parhaimmillaan voisi olla.
Afofuturismi on Suomessa suhteellisen tuntematon käsite. Sillä tarkoitetaan estetiikkaa ja filosofiaa, joka yhdistelee scifiä, historiaa, maagista realismia ja afrosentrismiä. Jaksossa haastatellulle, tanssija-koreografi Ima Iduozeelle, afrofuturismissa on kyse radikaalista unelmoinnista. Afrofuturismia ovat Iduozeen lisäksi hyödyntäneet taiteessaan esimerkiksi Janelle Monae, Grace Jones, Erykah Badu ja FKA Twigs.
Jaksoa varten tehtiin myös Facebook-kysely, johon afrosuomalaiseksi identifioituvat saivat vastata. Tuloksista nousi esille muun muassa toive tulevaisuudesta joka olisi empaattisempi ja jossa afrosuomalaisuus ei olisi enää niin vahvasti määrittelevä asia afrosuomalaisille. Jakson lopussa osa sarjan toimittajista tulee keskustelemaan kyselyn tuloksista ja afrosuomalaisten tulevaisuudesta.